Siirry pääsisältöön

20 Tromssan tuurihaukat | EST

Uusintaradalla Alexander ottaa ison riskin, joka on hyvin vähällä kostautua. Puomin kolahdus kaikuu ikävästi takaraivossa, ja kun nuori hevonen hankalan lähestymisen jälkeen myös laskeutuu hieman epätasapainossa esteeltä, sen ratsastajalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää olla paikkaamatta virhettä isommalla virheellä. On annettava Peksille aikaa palata tasapainoon. Alexander ratsastaa seuraavalle pystyesteelle pidemmän tien, vaikka tietääkin kellon tikittävän. Sentään kolahtanut puomi pysyy kuin ihmeen kaupalla kannattimillaan. Uusiin läheltä piti -tilanteisiin ei ole varaa.

Enimmäisaika on tiukka, eikä Alexander mielellään hukkaisi hetkeäkään. Sekunnit ovat kuitenkin vaarattomampia kuin puomit: yksi putoava puomi tarkoittaa heti neljää virhepistettä, ja jokainen yhdenkin puomin pudottaja voi vielä jäädä heidän taakseen, mikäli Alexander laskee isoon tiehen uhraamansa sekunnit oikein ja saa tilanteen sillä hallintaansa.

Onni on heidän puolellaan, tai sitten Alexander on vain kellontarkka arvioissaan. Kaksi yliaikavirhepistettä on puolet vähemmän kuin neljä virhepistettä pudotuksesta. Aika riittää sitä paitsi sijoitukseen: moni muukaan ei ole selvinnyt radasta enimmäisajan puitteissa. Alexander ja Peksi jatkavat nuorten hevosten cupia hyvissä asetelmissa. Sijoitus heti ensimmäisessä osakilpailussa lupaa hyvää jatkon kannalta.

Alexander ottaa osaa Euro Sim Tourin nuorten estehevosten cupiin hevosellaan Plein de Charme E.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

22 When it rains it pours | EST

European Sim-game Equestrian Tour 2. osakilpailu: Edinburgh, Skotlanti. Verryttely. Niskaan ryöpsähtävä sadekuuro ei juuri vaikuta hevoseen, mutta ratsastajan mieli synkkenee samaa tahtia kuin hänen kilpailutakkinsa kastuu. Saatanan sade ja saatanan Skotlanti, onko missään mitään mieltä? Eikö kuivempaa ympäristöä kilpailuille olisi löytynyt? Vaikka tähän astihan on tietysti vältytty kummemmilta sateilta: puolipilvisyys tarkoittaa sitä, että välillä pilvipeite sentään rakoilee, eikä kirkkaalta taivaalta voi ryöpytä saaveittain märkää, kylmettävää vettä. Alexander ei viitsi vilkaista taivaalle nähdäkseen, näkyykö jossakin jo pilvetöntä taivasta ja väistyisikö tämä sadepilvimassa piankin. Hän painaa kasvonsa alas ja antaa kypärän lipan suojata itseään. Plip, plip, plip. Vesipisarat tipahtelevat satulan etukaaren eteen, jäävät kimmeltämään huovan pintaan kunnes sulautuivat siihen. Kastelevat huovankin märäksi, piru periköön. Peksin askelten rytmi ei sekoa, oli vallitseva sää mikä

16 Kerro, kerro kalenteri | SM2020

Alexanderia hymyilyttää. Pitkästä aikaa asiat ovat kuten asioiden kuuluu: hän on tehnyt paluun huipputasolle vaikeiden vuosien jälkeen. Hänellä on jälleen tukevat jalansijat tallissa, josta käsin on mahdollista tavoitella kuuta taivaalta ja enemmänkin. Karla Falkencreutz on Alexanderin unelmien työnantaja. Karlan tuella ja ennen kaikkea varoilla mikä tahansa on mahdollista. Ilman Karlaa ei olisi Quentin Quirea, hevosta, jolla nousta vaivattomasti esteratsastuksen tikapuita tasolta toiselle. Alexanderin omat hevoset ovat hyviä, mutta nuoria ja keskeneräisiä, siinä missä Quentin on taitava ja ennen kaikkea kokenut kahdeksanvuotias. Sen kanssa hän on jo ottanut osaa arvokilpailuihin ja tekee niin jatkossakin, sillä muu olisi hevosen laadun huitaisemista roskakoriin. Quentinin kaltaiset hevoset on tehty esiteltäviksi, kehitettäviksi ja haastettaviksi. Ja juuri niin Alexander aikoo tehdä. Quentinin loppuvuoden kilpailukalenteri kertoo, mikä Alexander on miehiään: kilparatsastaja, jolla

21 Sisarellista ylpeyttä | EST

European Sim-game Equestrian Tour 1. osakilpailu: Tromssa, Norja. After Ride. Josefinan point of view "Muistutat sun isoveljeä." Musta se on aina ollut tosi älytön kommentti. Joka kerta kun mä olen sen kuullut (ja sitä ei oikeastaan ole tapahtunut kovin usein, mutta silti enemmän kuin pidän mahdollisena!), olen vaan miettinyt että ihmiset sanoo niin tottumuksesta, koska ne ajattelee että sisaruksista pitää löytää jotakin samaa. Mä olen itse kuvitellut, ettei mussa ja Alexanderissa ole mitään muuta yhteistä kuin sukulaisuus. Suoraan sanottuna, ja anteeksi Alexander, musta ei aina ole ollut mikään positiivinen juttu tulla verratuksi isoveljeeni: säännöistä piittaamattomaan, ura ja menestys edellä elämässään etenevään ja joskus niin teräväkieliseen ja nopealla, kärkevällä huumorilla paiskattuun, että se tuntuu ilkeältä, veljeen. Sellainen mulla nimittäin on. Hullua kyllä, vasta viimeisen ehkä vuoden tai kahden aikana mä olen ymmärtänyt, ettei Alexander ole pelkästään sit