Siirry pääsisältöön

19 Oman onnen takoja | EST

Karla Falkencreutz tuntee Alexander Rosengårdin kaltaiset nuoret, menestyksenjanoiset kilpaurheilijat. Hän on ollut sellainen itse ja valmentanut useita sellaisia uransa aikana, seurustellutkin joskus nuorena hupsuna moisten kanssa ja oppinut heistä kaiken, mitä oppia saattaa. Alexander on jo sitoutumisellaan yllättänyt Karlan positiivisesti, sillä mies olisi yhtä hyvin jo ehtinyt siirtyä muualle töihin lukuisia kertoja, kun rouva Falkencreutz ei ole tehnyt hänelle mieliksi ja antanut ratsastettavaksi parhaita hevosiaan suurimpiin kilpailuihin. Täällä mies kuitenkin on, ja vaikuttaa ottaneen opiksi Karlan antamists läksyistä.

Työntekijän on pitänyt tehdä itse oma onnensa ja rakentaa ykköskilparatsunsa itse. Sitten menestys tulee menestyksen luo, mutta ilmaiseksi ei Karla sitä nuorelle miehelle ole halunnut antaa. Nyt on kuitenkin aika alkaa joustaa.

Alexander räpäyttää silmiään kerran, kun Karla sanoo ajatelleensa tämän voivan kilpailla European Sim Tourilla työnantajansa hevosten sijaan ratsastajan itsensä omistamalla Plein de Charme E:llä. Ele on pieni, mutta siitä Karla tietää työntekijänsä yllättyneen. Kilpailusarja on nimekäs ja palkinnot suuria, ja olisi Karlalle tyypillistä ja oikeutettua vaatia, että mies vie sinne jonkun pomonsa hevosista, sillä niillä ratsastaminen ja kilpaileminen on Alexanderin työ.

"En valita", Alexander sanoo, ja tietenkään hän ei valita.

Karla arvaa, että nuorelle miehelle on tärkeää osoittaa muulle maailmalle, että hän on muutakin kuin raharikkaan työnantajan kalliiden laatuhevosten maaliinohjailija. Alexanderin omat hevoset ovat tämän tapa todistaa, että hänellä on varaa omistaa ja taitoa kouluttaa itsekin huipputason hevosia. Hevoskasvattajien poikana se saattaa olla miehelle jopa tärkeämpää kuin ensiarvaamalta luulisi. Karla on varma, että jonakin tulevana vuonna Alexander alkaa pyöritellä mielessään yhdistelmän valinnasta alkaen itse kasvatettua varsaa ja sen kouluttamista huipulle. Toistaiseksi mies on liian kiireinen ollessaan Kilpaurheilija ettei ehdi myöntää itselleen olevansa silläkin tavalla sukunsa vesa.

Kilparatsastaja tarttuu innokkaasti toimeen ja ryhtyy vuoden alusta alkaen valmistelemaan omistamaansa nuorta hevosta European Sim-game Equestrian Tourille. Karla astahtaa syrjään ja antaa Alexanderille tilaa suunnitella ja toteuttaa hevosensa treenejä. On mielenkiintoista nähdä, miten mies toimii, kun pelissä on tämän oma hevonen ja maine. Matka Norjaan on päivä päivältä lähempänä.

Kumma kyllä hänen palkollisensa hermot eivät vaikuta kiristyvän, vaikka kilpailut lähestyvät. Karla kallistaa päätään seuratessaan miesratsastajan kylmänviileitä otteita ja tyyntä olemusta tämän käydessä läpi Plein de Charme E:n varustelistaa uuden hevosenhoitajan kanssa, kun hoitaja valmistautuu pakkaamaan kaiken kilpareissulla tarvittavan. Ah. Karla on tyytyväinen: hän on ollut oikeassa. Alexander Rosengård todella on itsenäinen oman onnensa takoja, joka kilpailee mielellään omiin nimiinsä ja omilla hevosillaan… mutta arvostaa myös työnantajansa tarjoamia resursseja, mikä pitää miehen lojaalina hänelle ja hänen tallilleen.

Alexander ottaa osaa Euro Sim Tourin nuorten estehevosten cupiin hevosellaan Plein de Charme E.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

22 When it rains it pours | EST

European Sim-game Equestrian Tour 2. osakilpailu: Edinburgh, Skotlanti. Verryttely. Niskaan ryöpsähtävä sadekuuro ei juuri vaikuta hevoseen, mutta ratsastajan mieli synkkenee samaa tahtia kuin hänen kilpailutakkinsa kastuu. Saatanan sade ja saatanan Skotlanti, onko missään mitään mieltä? Eikö kuivempaa ympäristöä kilpailuille olisi löytynyt? Vaikka tähän astihan on tietysti vältytty kummemmilta sateilta: puolipilvisyys tarkoittaa sitä, että välillä pilvipeite sentään rakoilee, eikä kirkkaalta taivaalta voi ryöpytä saaveittain märkää, kylmettävää vettä. Alexander ei viitsi vilkaista taivaalle nähdäkseen, näkyykö jossakin jo pilvetöntä taivasta ja väistyisikö tämä sadepilvimassa piankin. Hän painaa kasvonsa alas ja antaa kypärän lipan suojata itseään. Plip, plip, plip. Vesipisarat tipahtelevat satulan etukaaren eteen, jäävät kimmeltämään huovan pintaan kunnes sulautuivat siihen. Kastelevat huovankin märäksi, piru periköön. Peksin askelten rytmi ei sekoa, oli vallitseva sää mikä

16 Kerro, kerro kalenteri | SM2020

Alexanderia hymyilyttää. Pitkästä aikaa asiat ovat kuten asioiden kuuluu: hän on tehnyt paluun huipputasolle vaikeiden vuosien jälkeen. Hänellä on jälleen tukevat jalansijat tallissa, josta käsin on mahdollista tavoitella kuuta taivaalta ja enemmänkin. Karla Falkencreutz on Alexanderin unelmien työnantaja. Karlan tuella ja ennen kaikkea varoilla mikä tahansa on mahdollista. Ilman Karlaa ei olisi Quentin Quirea, hevosta, jolla nousta vaivattomasti esteratsastuksen tikapuita tasolta toiselle. Alexanderin omat hevoset ovat hyviä, mutta nuoria ja keskeneräisiä, siinä missä Quentin on taitava ja ennen kaikkea kokenut kahdeksanvuotias. Sen kanssa hän on jo ottanut osaa arvokilpailuihin ja tekee niin jatkossakin, sillä muu olisi hevosen laadun huitaisemista roskakoriin. Quentinin kaltaiset hevoset on tehty esiteltäviksi, kehitettäviksi ja haastettaviksi. Ja juuri niin Alexander aikoo tehdä. Quentinin loppuvuoden kilpailukalenteri kertoo, mikä Alexander on miehiään: kilparatsastaja, jolla

21 Sisarellista ylpeyttä | EST

European Sim-game Equestrian Tour 1. osakilpailu: Tromssa, Norja. After Ride. Josefinan point of view "Muistutat sun isoveljeä." Musta se on aina ollut tosi älytön kommentti. Joka kerta kun mä olen sen kuullut (ja sitä ei oikeastaan ole tapahtunut kovin usein, mutta silti enemmän kuin pidän mahdollisena!), olen vaan miettinyt että ihmiset sanoo niin tottumuksesta, koska ne ajattelee että sisaruksista pitää löytää jotakin samaa. Mä olen itse kuvitellut, ettei mussa ja Alexanderissa ole mitään muuta yhteistä kuin sukulaisuus. Suoraan sanottuna, ja anteeksi Alexander, musta ei aina ole ollut mikään positiivinen juttu tulla verratuksi isoveljeeni: säännöistä piittaamattomaan, ura ja menestys edellä elämässään etenevään ja joskus niin teräväkieliseen ja nopealla, kärkevällä huumorilla paiskattuun, että se tuntuu ilkeältä, veljeen. Sellainen mulla nimittäin on. Hullua kyllä, vasta viimeisen ehkä vuoden tai kahden aikana mä olen ymmärtänyt, ettei Alexander ole pelkästään sit