Maailmalla

Alexander ratsastaa parhaiten silloin, kun hänellä on tavoitteita saavutettavanaan. Treenit Quentin Quiren kanssa ovat tarkkaan harkittuja, tehokkaita ja sangen usein rouva Falkencreutzin itsensä valvomia. Työnantajan tiivis läsnäolo tallin tiluksilla saa Alexanderin ahkeroimaan kahta kovemmin. Olisi jo korkea aika Karlankin uskoa, etät Alexander todella ansaitsee ratsastettavakseen hevosia, jotka riittäisivät jopa viiden tähden Grand Prix -tasolle. Quentinista on kovaa vauhtia kehittymässä sellainen, eikä sen ratsastaja enää ties monettako kertaa urallaan kestäisi samaa tilannetta kuin Grosvenor de Cheneyn kanssa: tehdä nyt hevonen valmiiksi suuriin luokkiin ja katsoa vierestä, kun sen kanssa niihin osallistuukin joku muu. Suomenmestaruuskilpailuita ei käydä maksimikorkeudella, mutta tokkopa luokka silti on helppo. Alexander käyttää paljon aikaa eteen tulevien ratojen teknisyyden pohtimiseen. Millaisia haasteita ratamestari voi asettaa mestaruudesta kamppaileville ratsukoille? Sella

Alexanderia hymyilyttää. Pitkästä aikaa asiat ovat kuten asioiden kuuluu: hän on tehnyt paluun huipputasolle vaikeiden vuosien jälkeen. Hänellä on jälleen tukevat jalansijat tallissa, josta käsin on mahdollista tavoitella kuuta taivaalta ja enemmänkin. Karla Falkencreutz on Alexanderin unelmien työnantaja. Karlan tuella ja ennen kaikkea varoilla mikä tahansa on mahdollista. Ilman Karlaa ei olisi Quentin Quirea, hevosta, jolla nousta vaivattomasti esteratsastuksen tikapuita tasolta toiselle. Alexanderin omat hevoset ovat hyviä, mutta nuoria ja keskeneräisiä, siinä missä Quentin on taitava ja ennen kaikkea kokenut kahdeksanvuotias. Sen kanssa hän on jo ottanut osaa arvokilpailuihin ja tekee niin jatkossakin, sillä muu olisi hevosen laadun huitaisemista roskakoriin. Quentinin kaltaiset hevoset on tehty esiteltäviksi, kehitettäviksi ja haastettaviksi. Ja juuri niin Alexander aikoo tehdä. Quentinin loppuvuoden kilpailukalenteri kertoo, mikä Alexander on miehiään: kilparatsastaja, jolla