Siirry pääsisältöön

03 Peksi ja Naski

Myydään 4-vuotias estesukuinen FWB-ori (Laurent - Tranquille K). Suora isälinja Yster Generaliin. Laadukas ja luonteikas.

Sitä hevosta Alexander lähti katsomaan toimintaansa alas ajavaan Eternal Warmbloodsiin. Piti ostaa, kun halvalla sai, ja konkurssiepäilyt saivat Alexanderin aavistelemaan, että Eternalissa niin kävisi. Hiljenevästä tallista hän löysi itselleen peräti kaksi hevosta.

Plein de Charme E odotti koeratsastajaansa käytävälle kiinnitettynä. Joku hevosenhoitaja sitä satuloi, vaatimattoman näköinen, eikä Alexander jaksanut kiinnittää tähän sen enempää huomiota. Hevonen oli tärkeämpi. Se oli ihan tavallisen näköinen nuori. Ruunikko, ei merkkejä, vielä sangen hontelo.

Alexander kallisti päätään seistessään kädet puuskassa käytävällä kuuntelemassa hevosen taustoja. Miestä miellytti nuoren orin haastava katse ja tarkkaavainen olemus. Hän arveli, ettei kyseessä ollut mutkattomin mahdollinen hevonen, mutta ei hän helppoa hevosta etsinytkään. Eipä hän itsekään ollut kaikkein miellyttävin persoona, ja mikä tärkeämpää, hän oli työteliäs. Alexander ei uskonut saati toivonutkaan pääsevänsä elämässä helpolla, mutta oli silti valmis kipuamaan huipulle saakka. Ihan sama, miten paljon se vaatisi työtä.

Koeratsastus ei muuttanut hänen ennakko-oletuksiaan, ja hyvin pian Alexander tiesi, että tässä olisi hänen hevosensa. Hän kokeili jotakin muitakin tallin hevosista, mutta ne olivat yhdentekeviä. Ne eivät aiheuttaneet minkäänlaista säväystä, ja sitä säväystä Alexander aina odotti hevosia kokeillessaan.

"No on sitten yksi varsakin vielä, oikein hyvää sukua", hänelle mainostettiin.

Varsa? Alexander kohautti olkiaan. Miksipä ei. Sellainen voisi kasvaa vanhempien varsapihatoissa muiden ikätovereidena kanssa, ja ajan koittaessa sen voisi laitella ratsuksi.

Snail Snilli oli keskenkasvuinen varsanrimpula, joka ei suoraan pellosta haettuna näyttänyt juuri miltään. Tai näyttihän se: hassulta väripilkahdukselta. Kylläpä olikin hevosesta tullut kirjava. Alexander empi, ei kuitenkaan värin takia, sillä miestä ei totisesti haitannut pistää yleisön silmään hevosineen. Lopulta puhkikatseltu ja kelailtu irtohypytysvideo kaksivuotiaasta varsasta ratkaisi asian. Alexander osti tammavarsan kohtuuhintaan. Voisihan sen myydä, jos se osoittautuisi pettymykseksi.

Vaan eipä Alexander tiennyt vielä tuolloin, miten pysyviksi osiksi hänen elämäänsä nuo hevoset jäisivät. Niistä kahdesta alkoi tarina, joka mutkittelisi ja polveilisi ja johtaisi hänet vielä moneen kertaan yllättäviin paikkoihin.

 

Piirroskuvat © H.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

22 When it rains it pours | EST

European Sim-game Equestrian Tour 2. osakilpailu: Edinburgh, Skotlanti. Verryttely. Niskaan ryöpsähtävä sadekuuro ei juuri vaikuta hevoseen, mutta ratsastajan mieli synkkenee samaa tahtia kuin hänen kilpailutakkinsa kastuu. Saatanan sade ja saatanan Skotlanti, onko missään mitään mieltä? Eikö kuivempaa ympäristöä kilpailuille olisi löytynyt? Vaikka tähän astihan on tietysti vältytty kummemmilta sateilta: puolipilvisyys tarkoittaa sitä, että välillä pilvipeite sentään rakoilee, eikä kirkkaalta taivaalta voi ryöpytä saaveittain märkää, kylmettävää vettä. Alexander ei viitsi vilkaista taivaalle nähdäkseen, näkyykö jossakin jo pilvetöntä taivasta ja väistyisikö tämä sadepilvimassa piankin. Hän painaa kasvonsa alas ja antaa kypärän lipan suojata itseään. Plip, plip, plip. Vesipisarat tipahtelevat satulan etukaaren eteen, jäävät kimmeltämään huovan pintaan kunnes sulautuivat siihen. Kastelevat huovankin märäksi, piru periköön. Peksin askelten rytmi ei sekoa, oli vallitseva sää mikä

16 Kerro, kerro kalenteri | SM2020

Alexanderia hymyilyttää. Pitkästä aikaa asiat ovat kuten asioiden kuuluu: hän on tehnyt paluun huipputasolle vaikeiden vuosien jälkeen. Hänellä on jälleen tukevat jalansijat tallissa, josta käsin on mahdollista tavoitella kuuta taivaalta ja enemmänkin. Karla Falkencreutz on Alexanderin unelmien työnantaja. Karlan tuella ja ennen kaikkea varoilla mikä tahansa on mahdollista. Ilman Karlaa ei olisi Quentin Quirea, hevosta, jolla nousta vaivattomasti esteratsastuksen tikapuita tasolta toiselle. Alexanderin omat hevoset ovat hyviä, mutta nuoria ja keskeneräisiä, siinä missä Quentin on taitava ja ennen kaikkea kokenut kahdeksanvuotias. Sen kanssa hän on jo ottanut osaa arvokilpailuihin ja tekee niin jatkossakin, sillä muu olisi hevosen laadun huitaisemista roskakoriin. Quentinin kaltaiset hevoset on tehty esiteltäviksi, kehitettäviksi ja haastettaviksi. Ja juuri niin Alexander aikoo tehdä. Quentinin loppuvuoden kilpailukalenteri kertoo, mikä Alexander on miehiään: kilparatsastaja, jolla

21 Sisarellista ylpeyttä | EST

European Sim-game Equestrian Tour 1. osakilpailu: Tromssa, Norja. After Ride. Josefinan point of view "Muistutat sun isoveljeä." Musta se on aina ollut tosi älytön kommentti. Joka kerta kun mä olen sen kuullut (ja sitä ei oikeastaan ole tapahtunut kovin usein, mutta silti enemmän kuin pidän mahdollisena!), olen vaan miettinyt että ihmiset sanoo niin tottumuksesta, koska ne ajattelee että sisaruksista pitää löytää jotakin samaa. Mä olen itse kuvitellut, ettei mussa ja Alexanderissa ole mitään muuta yhteistä kuin sukulaisuus. Suoraan sanottuna, ja anteeksi Alexander, musta ei aina ole ollut mikään positiivinen juttu tulla verratuksi isoveljeeni: säännöistä piittaamattomaan, ura ja menestys edellä elämässään etenevään ja joskus niin teräväkieliseen ja nopealla, kärkevällä huumorilla paiskattuun, että se tuntuu ilkeältä, veljeen. Sellainen mulla nimittäin on. Hullua kyllä, vasta viimeisen ehkä vuoden tai kahden aikana mä olen ymmärtänyt, ettei Alexander ole pelkästään sit