Alexanderilla menee hyvin, on mennyt jo jonkin aikaa, ja vuoden lopussa se kaikki kulminoituu mestaruusmitaliin. 28. joulukuuta Quentin hyppää finaaliradan sellaisella tarkkuudella ja terävyydellä, että sen ratsastaja on varma, että he olisivat voittaneet, vaikka puomit olisi vain heitä varten korotettu sataankuuteenkymmeneen senttimetriin. 145-senttiset esteet eivät tunnu missään - tai tuntuvathan ne, helpoilta ja mukavilta. Helppoudentunne ei kuitenkaan lainkaan vähennä saavutuksen arvoa Alexanderin mielessä. On huikeaa olla tässä pisteessä tämän hevosen kanssa.
Quentin on alusta asti ollut miellyttävä ratsu, ja yhteistyön pidentyessä se on käynyt aina vain paremmaksi. Alexander on saanut käsiinsä palan jotakin arvokasta, eikä hän ole hölmöyksissään pantannut sitä pikkusummaa vasten, vaan on vaalinut arvohevostaan ja kilpailuttanut sitä järkevästi, rakentanut sen kuntoa, ratsastettavuutta ja hyppyvoimaa, ja nyt se toimii kuin ajatus ja menestyy.
Alexander toivoo Quentinille pitkää uraa ja lukuisia, lukuisia muita tällaisia onnen hetkiä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!